Työkaverini ohjeisti ottamaan palkatonta heti, kun tuntuu siltä, että normaalit vapaat eivät riitä palautumaan työputkesta.

Onko eteesi tullut tilannetta, jolloin lähdet vapailta töihin, mutta huomaat miettiväsi valmiiksi, milloin seuraavat vapaasi ovat.  Palautuminen työstä on hidasta, ja vapaapäivät suhahtavat ohi yhtäkkiä. Ehkä joudut lataamaan vapaapäiivisi kaiken sen ohjelman, joka ei mahdu muille päivälle: ystävien ja sukulaisten tapaamiset, siivouksen, pyykkihuollon, leipomisen ja kampaajakäynnin. Ehkä suunnittelit myös katsovasi jonkun hyvän elokuvan, virkkaavasi, nauttivasi aurinkoisista keleistä koko perheen kanssa ja tietysti – näillä vapaillahan piti rentoutua.

Tilanne on varmasti tuttu monille, mutta etenkin niille, joille ei ole vielä kertynyt lomapäiviä pidettäväksi asti. Työyhteisö pursuaa lomalta tulijoita ja seuraavia lomalle lähtijöitä, mikä entisestään kaihertaa työkenkien pohjissa valmiiksi väsyneitä kinttuja.

Aloitin itse ensimmäisessä työsuhteessani huhtikuun alussa, jolloin luonnollisesti aloitin lomapäivien keräämisen seuraavalle vuodelle. Työvuorojärjestelyillä pystyy toki toivomaan pidemmän vapaan, mutta kaksivuorotyössä ennen ensimmäistä vapaata tehtävä työmäärä myös tuntuu kaksinkertaiselta.

Tuoreena hoitajana koen ensimmäisen vapaapäivän kuluvan yleensä lepoon, käynnistymiseen ja aivokapasiteetin lataamiseen. Kun viimein pystyy nauttimaan vapaasta, huomaa seuraavan työvuoron olevan jo huomenna. Jollain kummallisella tavalla työkaverin kahvipöydässä ladattu kannustuspuhe palkattoman vapaan ottamisesta tuntuisi nyt sittenkin ihan hyvältä vaihtoehdolta, mutta kun se olisi palkatonta…

Oletko koskaan pohtinut, mikä on vapaapäivän todellinen hinta? Asian voi tarkistaa palkkalaskelmasta, mikäli haluaa numeroita, mutta voiko vapaapäivälle, vapaa-ajalle ja palautumiselle ylipäänsä laskea arvoa?
Paljonko maksaa päivä, jota odotetaan säihkyvin silmin, lomantuntua ilmassa? Paljonko lasketaan markkina-arvoa päivälle, jonka aikana käydään uimahallissa perheen pienimmän iloksi tai syödään lasagnea esikoisen toiveesta? Entä paljonko lasketaan hintaa koko perheen leffaillalle ja itsetehdyille poppareille pitkin sohvaa? Entä pitkälle pyörälenkille, saunomiselle pitkän kaavan mukaan ja sen päälle tehtyyn rauhalliseen venyttelyyn? Kelloon sitomattomalle kirppiskierrokselle ja pitkälle kahvihetkelle ystävän kanssa?

Kaikella luettelemillani asioilla on rahassa mitattava arvo, mutta entä se hinta, jota ei voi mitata rahassa. Nauru ja ilo lasten kasvoilla, se tunne mikä tulee oman ajan saamisesta. Mikä hinta on mielenrauhalla, kiireettömyydellä ja stressittömyydellä? Entä paljonko maksaa hyvinvoiva ja levännyt työntekijä? Voidaanko laskea arvoa työntekijälle, joka tekee työnsä kevyemmin askelin, herkemmällä hymyllä ja aidosti läsnä, äksyilemättä.

Mielestäni omaa ja perheen hyvinvointia voidaan kuvata vain korvaamattomaksi. Hyvinvoiva ja levännyt työntekijä on suuressa asemassa, kun luodaan ja ylläpidetään hyvinvoivaa työyhteisöä. Nauttikaa siis vapaista ja lomista, jokaisen niistä olette ansainneet omalla työpanoksellanne.

Muistakaa myös hehkuttaa lomalle jäämistä hyväntahtoisesti edes vähän, sillä se jos mikä lataa lomasta ja pitkästä vapaasta jotain ihan erityistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.